sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

28.6. Kotimatkan suunnittelua

Sunnuntaina on juuri sopiva hetki suunnitella kotimatkaa. No sehän alkaa lauttalippujen ostolla. Varasimme netin kautta liput Kapellskäristä Naantaliin viikon päähän maanantaille. Huomenna lähdemme kohti pohjoista. On aika jättää hyvästit Välimeren helteillä ja siirtyä tutumpaan ilmanalaan. Alustavasti ajattelimme yöpyä Alpeilla yhden yön. Villachissa Itävallassa on leirintäalue järven rannalla, sinne siis ja jodlausta harjoittamaan.

Maanantaina startti jälleen aamulla varhain. Kroatian ja Slovenian rajalla oli onneksi kauppa, johon saimme hukattua loput kunat.

 Vajaan viiden moottoritiekilometrin takia piti ostaa Sloveniaan maksutarra ikkunaan. Onneksi ostettiin, koska juuri ennen Italian rajaa autot kuvattiin poliisin toimesta. Sakko olisi ollut moninkertainen tarran hintaan verrattuna.

Italiaa matkasimme noin pari sataa kilometriä. Alpit tuossa kuvassa jo uhkaavasti lähestyy.

Villach alpeilla. Siisti leirintäalue.
 Iltapäivällä suoritimme pitkähkön reippailun kävellen. Näissä maisemissa kyllä kelpaa kävellä. Tosin pohkeet on kovilla ylämäissä.

torstai 25. kesäkuuta 2015

25.6. Ah tätä arkea....

On tämä arki rankkaa. Aurinko paistaa, linnut laulaa (välillä tosi rumasti, varsinkin aamuyöstä), täytyy käydä uimassa, täytyy pestä pyykkiä ja kuivattaa auringonottoalustoja.
Prepaid nettiliitymän aika tuli täyteen. Blogin kirjoittaminen vaikeutuu. No eihän tämä nyt kuitenkaan maailman suurin ongelma ole. Mutta mitenkäs nyt kymppiuutiset omassa autossa onnistuu? Voi tätä hankalaa arkea :)

26.6. perjantaina tehtiin huima siirtymä pohjoiseen: 5,2 km pientä kylätietä eteenpäin ja saavuimme Funtanan kylään. Noin olemme taas vähän lähempänä kotia. Tosin jos tällä menolla edettäisiin, niin kotona oltaisiin kai ensi vuonna. No tässä nyt vietetään viikonloppu ja sitten harkitaan, josko kohta pitäisi oikeasti aloittaa se kotimatka. Ei vaan millään huvittaisi, kun katselee kotimaan säätiloja ja vertaa niitä täällä vallitseviin. Taitaa tosin olla pienen pieni mahdollisuus, että me toisimme Välimeren helteet kotisuomeen tullessamme.



27.6. Pyörillä Vrsariin, eli sinne mistä eilen lähdettiin. Tuli vähän nälkä ja syötiin rantakuppilassa aamiainen. Leipää, kinkkua, metvurstia, juustoa, voita, marmeladia ja kapuchinoa ääntä kohti ja johan jaksoi polkea takaisin. Perillä kotona odottivat tuoreet mansikat.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

24.6. Myrskyn jälkeen on poutasää...

Viime yön myrsky oli jotain erilaista, nimittäin suuruusluokassaan. Auto heilui tuulen mukana, sade hakkasi kattoa ja kylkiä ja salamat valaisivat taivaan usean tunnin ajan. Välillä oli hiukan epätietoisuutta siitä, kuinka kovalla tuulella tällainen pieni 3500 kg:n auto pysyy pystyssä.

Yllättäen Forecan lupausten mukaisesti nyt aamulla klo 8 alkoi paistaa aurinko. Sitä pitäisi nyt sitten riittää moneksi päiväksi ja lämmöt nousevat kolmeenkymmeneen asteeseen.

Aamupalan jälkeen starttaamme kohti Vrsaria................

...........Ennen puolta päivää olemme tutun Porto Sole -leirintäalueen portilla Vrsarissa. Sitten vaan paikan valinta, kevyt välipala ja pyörillä kaupunkiin. Tämä paikka jaksaa ihastuttaa kerta toisensa jälkeen. Ja ilmakin muistuttaa jälleen morsianta :)




Tässä mallia leirintäalueen huoltorakennuksen lämpimän veden tuotosta.
Illan hämärtyessä automme viereen ravintolaan ilmestyi kahden hengen bändi. No eihän siinä mitään. Kävimme autossa suihkussa ja valmistauduimme nukkumaan. Mutta musiikki veti puoleensa niin paljon, että pakko oli lähteä humpalle. Ja niin kävimme suihkussa vielä toistamiseen ennen nukkumaan menoa.



maanantai 22. kesäkuuta 2015

Matka jatkuu

Maanantaina 22.6. seurueemme hajosi, koska lomat ovat eri pituisia. Toisilla alkoi kotimatka ja meillä ei. Siirryimme reilut 50 km Pulan viereen Medulinin kaupunkiin. Camping Kazela toimii nyt tukikohtana. Lämmintä on vaikka toisille jakaa. Onneksi merivesi viilentää palanutta nahkaa.

Kuvassa keskellä on aika erikoinen uima-allasalue. Sinne saa mennä uimaan vaan, jos on jokin vamma joka estää meressä uimisen. No kävinhän minä testaamassa tuollaisen altaan :) Ei ole ollut muuten ruuhkaa noiden aitojen sisäpuolella.
Tiistaipäivän aamuna tehtiin pitkä aamukävely ja siinä samalla Jutan superdieetin ohjeiden mukainen lihastreeni. Näissä lämmöissä melkein meinasi tulla hiki. Päivä menikin sitten perinteisesti töissä, eli aurinkoa eteen, sivulle ja taakse.

Iltapäivälle viiden aikoihin luvattu sade ei tullutkaan. Tuuli sen sijaan on melkoinen ja jäämme odottamaan yötä ja luvattuja ukkosia sateineen. Auton edusta on tyhjennetty tavaroista ja pyörät on nostettu kyytiin. Aamulla pitäisi olla taas poutaa ja lämmintä. Mutta ota näistä nyt selvää, kun ei Forecakaan tiedä mitään. Joka tapauksessa huomenna on tarkoitus siirtyä Vrsariin, noin 50 km Pulasta pohjoiseen.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

50-v

Ensimmäiset 50-v onnittelut tulivat pari minuuttia yli puolen  yön Suomen aikaa. Sen jälkeen tuo Facebook onkin sitten laulanut lauluaan, tekstiviestit ovat löytäneet perille ja puheluitakin on tullut. Kiitos kaikille onnitteluista.


 Irja, Jarmo, Leena ja Jari luovuttivat lahjan heti aamulla kuohujuomien yhteydessä. Tämän jälkeen minun ja muiden taskumatit ei mene sekaisin!
Puolen päivän jälkeen nautittiin sinihomejuustokeittoa kotikeittiöstä. Samalla seurattiin italialaisen naapurin pakkauspuuhia. Leirin purku kesti aamuseitsemästä iltapäivään kahteen. Toiset pitää syntymäpäivillään puheita ja kuuntelee musiikkia. Minä järjestin seitsemän tunnin yhtäjaksoisen vaihtelevatempoisen ohjelman. Eikä maksanut mitään!
 Alkuiltapäivällä oli vuorossa ravintolaruokailu. Kroatian perinteinen varraspossu on hyvää ja sitä on riittävästi.
 Viiskymppisellä taittuu vielä haarukka suuhun. Ja on muuten oikein juhlapaita päällä.
 Ruokailun jälkeen siirryttiin arkeen ja töihin, eli aurinkoon makaamaan. Muutamat uinnit meressä tauottivat sopivasti työpäivää. Onpa se vaan raskasta täyttää 50 vuotta!



torstai 18. kesäkuuta 2015

Juhannus alkakoon!

Matka Istrialle taitetaan rantaa myöten. Vain Rijekan kaupunki kierretään moottoritietä. Muuten madellaan rantaa ja se kyllä kannattaa. Maisemat ovat sellaisia, että niiden kuvailu sanoin on mahdotonta.

Lähellä Rabacia on näköalapaikka, siellä se Välimeri siintää.
 Rabacissa jäätelöllä.
Oliva-camping tulee olemaan tukikohtamme ainakin neljän päivän ajan. Eli juhannus ja 50-v päivät ollaan tällaisissa maisemissa. Lämmintä riittää.
Ostin prepaid nettikortin vanhaan puhelimeen ja liittymän pistin jakoon niin, että naapuritkin saa meiltä netin. Tämän vauhti riittää vallan mainiosti. Hintaa 11 euroa / viikko. Käyttö on rajatonta.

19.6.
Juhannusaaton aamureippailu suuntautui ylämäkeen, ja sitä sitten riitti. Korkeuserosta en tiedä, mutta pohkeista päätellen ylös mentiin satoja metrejä.



Täälläkin nämä turvavälit on kunnossa.
                               
                               
Juhannusaaton iltana saatiinkin sitten perinteinen suomalainen säätyyppi niskaamme. Vettä tulee taivaalta, ukkonen jyrisee, suomipoika laittaa farkut jalkaan ja takin päälle.

Tämä näyttäisi kuitenkin  olevan nopeasti ohi menevää tyyppiä. Huomenna pitäisi palata arkeen ja auringonpaisteeseen.

20.6.
 Lämmin juhannuspäivä aurinkoineen sai koko porukan kävelyretkelle. Viiden kilometrin pyrähdys päätyi ruokapöytään läheiseen ravintolaan.


Sen jälkeen aurinkoon makaamaan rannalle. Tämä riemu kesti pari tuntia ja uusi ukkonen oli jälleen riesana. Ukkosen kanssa samaan aikaan alueelle tuli kaksi ambulanssia hakemaan vanhuksia parempaan hoitoon. Ilmeisesti lämpö oli tehnyt tehtävänsä.

Tässä on muuten vielä vähän yli nelikymppinen......huomenna tilanne onkin jo toisin.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Tuulinen yö

Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli erittäin tuulinen. Tavarat lenteli pitkin pihoja ja auto heilui yöllä niin, että nukkuminen oli vähän työlästä.
Aamu valkeni sateisena ja tuulisena, mutta lounasaikaan aurinko paistoi. Tuuli tosin jatkuu kovana edelleen. Lämpö kohoaa entisiin lukemiin, eli nahka palaa jälleen.
 Ei sinänsä uskoisi, että tuolla edessä on leirintäalue. Meinasi usko loppua, kun ensi kertaa alueelle tultiin.

Senjin rantaa.
 Tässä kaupassa myydään mm. nakkeja :)
 Täälläkin on kapeita kujia. Turistit vaan puuttuu.
Iltapäivällä lähdimme ostamaan jäätelöä ja päädyimme syömään ruokaa. Ei mennyt siis etukäteissuunnitelman mukaan, mutta ruoka oli parasta, mitä Kroatiassa on ikinä saatu. Täytettyä kanaa ja jälkkäriksi suklaakakkua. Paikkana Senj ja ravintola Paron.


Huomenna torstaina 18.6. suuntaamme Istrian niemimaalle Rabacin kaupunkiin. Siellä olisi tarkoitus ottaa juhannusta vastaan Oliva-campingissä. Jatkojuhlina vietetään yhdet viiskymppiset sunnuntaina.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

15.6.2015

Toinen arkiviikko matkalla alkaa. Ohjelmassa auton siivousta, petivaatteiden tuuletusta, vesihuoltoa ym.
Kuvassa Imperial Padova -leirintäalueen vesipiste. Tällainen löytyy tontin vierestä. Neljälle yksikölle on oma raitisvesihana ja jätevesireikä. Kukaan täällä ei näytä johtavan jätevesiään tuohon reikään, vaan jonnekin muualle ne menee. Menisikö maihin suoraan?
Maanantai vietetään vielä Rabilla ja huomenna tiistaina siirrytään takaisin mantereelle. Mihin siellä, on vielä vähän auki, mutta rannassa pysytään, se on varmaa. Juuri nyt on pieni sateen uhka niskassa....aika poikkeuksellista täällä.

Päivien ohjelmaan on kuulunut aamulenkki kävellen ja tunnin parin pyörälenkki päivällä. Iltaruokailuja on suoritettu ravintoloissa ja päiväruokailut on usein hoidettu autolla. Rannalla makaamista ei ole vielä kärsinyt tehdä. Iho on palanut ilman varsinaista auringonpalvontaakin.

Kaksi ensimmäistä aluetta Kroatiassa ovat meillä olleet ns. campingshekki alueita. Shekit lunastetaan etukäteen Suomessa 16 euron hintaan. Sillä rahalla saa täällä kaksi henkeä ja auton parkkiin sähköjohdon perään. Alennusta normihintoihin nähden tulee alueesta riippuen muutamasta eurosta muutamaan kymppiin.

Kuvassa on Imperial Padovan huoltorakennuksen wc-tilat. Suomessa olisi näissä asioissa vielä paljon opittavaa. Tilat siivotaan monta kertaa päivässä. Hanat kiillotetaan jokaisella kerralla. Lattiat pestään eikä pelkästään lakaista. Tiloissa ei haise kakki eikä pissi.....

 Rabin erikoisuus näyttää olevan hiekkaranta. Näitä ei löydy juurikaan muualta Kroatiasta, vaan pohja on normaalisti isohkoa kiveä. Tällä rannalla saa kahlata kymmeniä metrejä ennen kun pääsee kunnolla uimaan. Vesi on oikeasti lämmintä.

Ulkoruokintaa....ja hyvää....
 Kahden hengen ruoat: iso pizza ja pasta-annos, olut ja viini yhteensä 28 euroa. Ei siis mikään halpa, muttei kyllä erityisen kalliskaan.
Tiistain ajopäivä käsitti vähän yli 50 kilometriä Senjin kaupunkiin. Kämppäri on kaupungin ytimessä ja porukkaa on pilvin pimein. Jos olisimme tulleet iltapäivän puolella, olisi paikat olleet jo tiukassa. Nyt aamupäivän aikana saimme valita paikat rannasta.
 Syntymäpäiviä tässä juhlitaan.....Selfietikku jälleen käytössä.


perjantai 5. kesäkuuta 2015

5.6.2015

Matka Välimerelle on jo melkein alussa! Auto on pakattu ja vieläkin ovet mahtuvat kiinni! Tänään illalla majoitumme Länsi-Satamaan odottamaan aamulla lähtevää laivaa.
Tekniikkaa täytyy olla mukana: Tuulilasikamera kuvaa automaattisesti kaiken mitä auton edessä tapahtuu. Kaksi aurinkopaneelia lataa laitteita, jos verkkovirtaa ei ole käytettävissä. Radiopuhelimet ovat oiva apu yhteydenpidossa matkaseuralaisten autoihin. Ja navigaattori kuuluu nykyään jo perusvarustukseen.
Matkareitti: Tallinna-Riika-Augustow-Lublin-Kosice-Budapest-Zagreb-Krk
Laivana Eckerön Finlandia. Lähtö 8.30, Tallinnassa yhdentoista jälkeen.
 Ensimmäisen päivän etappina oli Riika. Citycampingin rauhallisen yön jälkeen kohti Puolaa ja seurueen raskaaseen kalustoon piti hankkia moottoriteitä varten maksuboksi ikkunalle. Kaupan teko kesti puoli tuntia. Vain kuljettajan kengännumeroa ei kysytty.
 Lublinin yläpuolella campingissä vietetyn yön jälkeen matka jatkui kohti Unkaria. Slovakian läpiajo kesti kauan, koska yhteen kaupunkiin johtava iso tie oli suljettu ja sitten me kierrettiin. Lopulta päädyimme illansuussa Unkarissa Egeriin ja siellä on pakko vierailla vanha rouvan laaksossa viiniä maistamassa.
 Viimeisen ajopäivän kilometrit osoittivat 650 km:ä ja olisimme Krk:n saarella. No mehän olimme. Camping Njivice on hieno alue kaikkine palveluineen. Kyllä kelpasi viettää kuumia päiviä.


 Kolmen päivän jälkeen meille riitti. Nyt on vaihdettava saarta. Kukaan meistä ei ole aiemmin käynyt Rabilla, vaan nyt on. Imperial Padova -kämppäri on huippusiisti ja lämmintä riittää.
 Turvaväleistä olen joskus kuullut puhuttavan.....
 Rabin kaupungin rantaa